Kohta, yhteistyössä Horia Bernean perikunnan ja bukarestilaisen Ivan Galleryn kanssa, asettaa näytteille valikoiman teoksia romanialaisen maalarin Horia Bernean (1938–2000) monimuotoisesta tuotannosta.
Romaniassa Bernealla on tunnustettu asema keskeisenä sodanjälkeisen ajan taiteilijana. Ulkomaisille yleisölle hän saattaa kuitenkin olla tuntemattomampi kuin aikalaisensa Geta Brătescu, Andrei Cadere, Ion Grigorescu (jonka töitä nähtiin Kohtassa vuonna 2019) tai Paul Neagu. Siitä huolimatta Berneakin työskenteli kansainvälisesti 1960-luvun lopulta lähtien, pitäen näyttelyitä Ranskassa, Italiassa, Skotlannissa, Englannissa, ja useissa muissa Euroopan maissa.
Bernea tuli tunnetuksi maalarina 1960-luvun puolivälissä. Bernea kehitti maalaukseen suhteen, joka oli yhtälailla älyllinen, henkilökohtainen ja poeettinen. Hän maalasi laajoja temaattisia teossarjoja, esimerkiksi 1960-luvun lopun ”tuotantokaaviot”, 1970-luvun ”entiteetit” ja ”kukkulat”, 1970- ja 1980-luvun ”liput” ja 1990-luvun ”pylväät”, ”puutarhat” sekä ”vanhat romanialaiset kaupungit”.
Vaikka Bernean paperille tekemät teokset sekä hänen lukuisat luonnoskirjansa ja kirjoituksensa ovat huomionarvoisia, oli Bernean keskeisin ilmaisumuoto kankaalle maalattu öljyvärimaalaus. Bernea vältti teoksissaan tietoisesti teknisen taidokkuutensa liiallista esittelyä, mutta on silti selvää että hän oli yksi sukupolvensa etevimpiä ja muuntautumiskykyisimpiä eurooppalaisia maalareita.
Vuonna 1990, joulukuun 1989 vallankumouksen jälkeisessä myllerryksessä, Bernea nimitettiin suunnitteilla olevan Romanialaisen Talonpojan Museon johtajaksi. Vuonna 1993 avattu museo oli Bernean taiteelliseen näkemykseen pohjaava kokonaisinstallaatio, joka sisällytti itseensä kattavan valikoiman etnografista esineistöä. Sekä ammattilaisyleisön että laajemman kävijäkunnan arvostama museo palkittiin Vuoden eurooppalaisena museona 1996.
Kohtaan koottu näyttely sisältää noin kolmekymmentä maalausta Bernean keskeisistä teossarjoista: ”tuotantokaavioista”, ”entiteeteistä”, ”lipuista” ja ”pylväistä”. Esillä on myös Bernean luonnoksia Romanialaisen Talonpojan Museota varten, sekä valokuvataiteilija Iosif Királyn ottamia kuvia museon näyttelyistä.
Teosvalintoja Kohtan näyttelyyn on tehty yhteistyössä Ivan Galleryn kanssa. Lisäksi neuvonantajana on toiminut arvostettu taidehistorioitsija Anca Oroveanu. Näyttely on eräänlainen maistiainen – tarkoituksellisen osittainen katsaus Bernean tuotantoon helsinkiläiselle yleisölle, joka ei luultavasti vielä ole tietoinen siitä, miten mielenkiintoinen ja tärkeä taiteilija Bernea oli ja on.
Bernean ennenaikaisesta kuolemasta on kulunut yli kaksikymmentä vuotta. Hänen tuotantonsa tavoittaa kuitenkin yhä jotakin aikamme merkittävistä ilmiöistä, ei ainoastaan hänen kotimaassaan vaan yleisemmin maailmassa, jossa koetaan yhä laaja-alaisempaa rauhattomuutta suhteessa jatkuvan kasvun ja universaalin kehityksen narratiiveihin.
Bernea kytkettiin elinaikanaan sekä modernismiin (myöhäisissä ilmenemismuodoissaan, jotka suhteellisen sallivassa 1960-luvun Romaniassa kaartuivat kohti postmodernia ironiaa), että anti- tai vastamodernismiin (1980-luvulla perustetun ”neo-ortodoksista” suuntausta edustavan Prolog-taiteilijaryhmän jäsenenä).
Kun moderniutta, modernisaatiota ja modernismia kyseenalaistetaan nykyhetkestä käsin, ei ole puhe ainoastaan ilmastokriisistä, vaan myös päättymättömän moderniksi tekemisen ideologiasta ja sen poliittisista seurauksista. Keskustelu liittyy dekolonisaatioon, joka on käsitteenä ajankohtainen muun muassa suhteessa Venäläiseen imperialismiin ja Ukrainassa käytävään sotaan.
Kun poliittiset ajattelijat ja aktivistit puhuvat ”demodernisaatiosta” tai ”demodernista”, he eivät tarkoita kaiken teollisen aikakauden kuluessa saavutetun purkamista tai kiistämistä. On kuitenkin olennaista löytää uusia reittejä: tapoja edetä jotka eivät nojaa jatkuvan kasvun vaatimukseen tai universalistiseen ajatteluun.
Tässä kohtaa käännämme katseemme Berneaan. Hänen teoksensa ilmensivät demodernisaation tarvetta ajassa, jossa näillä ajatuksilla ei vielä ollut käsitteellistä muotoa. Demodernisaation prosessissa täytyy huomioida sekä järkiperäinen että hengellinen, sekä perinne että yhä tuntematon. Siksi näyttelylle on annettu nimi ”Horia Bernea: Painter of the Demodern” – viitaten Charles Baudelairen kuvittaja Constantin Guysia käsittelevään esseeseen La peintre de la vie moderne (Modernin elämän maalari), joka julkaistiin tarkalleen 160 vuotta sitten.
Näyttelyä ovat tukeneet Suomen Romanian Suurlähetystö ja Romanian Kulttuuri-Instituutti Tukholmassa.
Pysy kuulolla tämän näyttelykauden tulevien tapahtumista, tulossa mm. Taiteiden yö Kohtassa torstaina 17.8. sekä tohtori Magda Radun yleisöluento Horia Berneasta keskiviikkona 27.9. klo 18–20.
Näyttely on avoinna ti–pe 12–18 ja la–su 12–16. Vapaa pääsy.